Pääsin hostellille ja suoraan huoneeseen. Torkuin. Wifi oli maksullinen, enkä jaksanut ostaa, joten lähdin seikkailemaan kaupungille.
Turns out että kun lähtee kiertään kaupunkii, nii kannattaa olla ainaki jonkinlainen käsitys että missä mitäkin on (tai vaihtoehtoisesti kartta). Muuten vähän niinko eksyy. Ja sitten on nälkä ja väsy aika pitkään kun ei löydä sitä mystistä ostoskeskusta jonka oletti vaan ilmestyvän jostain.
Noh, kyllähän se sitten lopulta ilmesty: sain avattua pankkitilin, käytyä kaupassa, tutustuttua Kyleen (joka kyllä katosi saman tien eikä koskaan palaa) ja raahauduttua lähimpään kahvilaan syömään hamppari ja chipsejä.
Hampparin söin jo, chipsit myöhästyivät ja siksi säästyivät kuvattavaksi.
Seuraavaksi puhelinliittymä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti